Blogi

Tältä Sote näyttää 10.10.2040

 

Tyttäreni sai lapsen kuukausi sitten ja vauva sai heti henkilökortin, johon on integroitu KELA-kortti ja sitä kautta henkilökohtaiset palvelusetelit. Isompana tiedot liitetään passin ohella hänen matkapuhelimeensa, jonka sormenjälkitunnistuksen avulla voi palveluja käyttää ja jopa matkustaa. Puhelimen sovelluksesta lapsen vanhemmat näkevät suoraan terveystiedot, kasvukäyrät ja sen, minkä verran erilaisia palveluja on käytetty lapsen hoidossa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Ikätason mukaisesti henkilökohtainen palveluvalikoima muuttuu ja monipuolistuu. Tyttäreni sai myös loistavaa äitiysvalmennusta chattipiirin ja oman synnytysvalmentajansa kautta.

Suomessa on siirretty painotus ennaltaehkäiseviin palveluihin, sillä halutaan aidosti pitää kansa kunnossa ja hyvinvoivana kaiken ikää. Minulle on räätälöity oma liikuntaohjelma, joka tsemppaa minua pitämään yllä kuntoani. Voin varata tapaamisia personal trainerin ja fysioterapeutin kanssa ja palvelut kuuluvat kaikille osana kansallista hyvinvointiohjelmaa. Terveydenhuollossa otetaan asiakas nykyään huomioon hyvin kokonaisvaltaisesti. Nykyään puhutaankin terveysasemien sijasta hyvinvointikeskuksista ja ihmisten terveyskäyttäytymisen aktiivisesta tukemisesta. Palvelu hyvinvointikeskuksessa muistuttaa minusta entisajan lastenneuvolaa, jossa kyseltiin kuulumiset ja jaksamiset, tarkistettiin vointi, tehtiin tutkimukset ja annettiin tarvittava hoito – kaikki samalla kertaa ja asiakas huomioiden. Asiakas on keskiössä ja digitaalisuus tuo palvelut sujuvasti kaikkien ulottuville.

Itse olen kohta jo eläkkeellä eli siinä iässä, että henkilökohtaisen terveyden tärkeyden ymmärtää ihan konkreettisesti. Sähköisten palvelujen sujuvuuden lääkäreillä on nykyään enemmän aikaa asiakkaille ja enää ei tarvitse mennä niin usein vastaanotolle, kun moni pienempi asia hoituu kuntoon sähköisesti. Vuosittain tuttu lääkäri ottaa minuun yhteyden videopuhelun kautta ja käy läpi kaikki terveyteeni vaikuttavat asiat. Saan kattavan raportin siitä, missä tilassa hyvinvointini ja terveyteni on ja mietitään yhdessä, pitääkö jotain erityisesti huomioida tai tehdä jotain tarkempia tutkimuksia. Videon avulla voidaan saman tien tarkistaa epäilyttävät luomet ja muut pienet huolet pois päiväjärjestyksestä. Jos tulee tarvetta laboratoriokokeille, liikkuva terveydenhoitajatiimi käy luonani tai kutsuu minut käymään hyvinvointiasemalle.

Vuosittaisten tarkastusten lisäksi voin ottaa yhteyden terveydenhuoltoon sovelluksen videopalvelun tai chatin kautta ja saan hyvin nopeasti apua pieniin vaivoihin. Ajanvarauskin hoituu tarvittaessa samalla tavalla kalenterista klikkaamalla kuin kampaaja-ajan varaus. Omat terveys- ja hyvinvointitiedot ovat koko ajan mukana puhelimessa ja hyvinvointia seurataan sovelluksen kautta. Sovelluksessa näkyvät kaikki testitulokset ja minulle määrätyt reseptit. Sovellus muistuttaa minua automaattisesti, mikäli jokin resepti tulisi uusia ja tarkistaa, jos lääkitystä tulisi muuttaa. Sovellus varmistaa lisäksi, että eri lääkkeiden yhteisvaikutukset eivät ole minulle epätoivottavia. Tieto tuo minulle turvallisen tunteen siitä, että en joudu käyttämään liikaa tai turhia lääkkeitä. Siskoni joutui viime kuussa lonkkaleikkaukseen ja hän saa vielä jatkokonsultaatiota chatin ja videoiden kautta. Terveyhtyminen etenee onneksi hyvin, ja monialainen tiimi seuraa siskoni tilannetta ja antaa tällä hetkellä palautetta videoyhteyden kautta suoraan kotiin.

Kaikki saavat nykyään personoituja ravintosuosituksia, sillä ihmisten geeniperimän rasitteet ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet voidaan ennakoida. On mielenkiintoista vertailla, kuinka mieheni ravintosuositukset poikkeavat hieman omistani. Minulle on tyypillistä, että tarvitsen erityisen paljon B12-vitamiinia ravinnossani ja mieheni pitää puolestaan suosia kalsiumpitoisia tuotteita. Kun klikkailen omien ravintosuositusteni mukaan syömiäni ruokia, saan lisäpisteitä ja voin valita lisää personal trainerin tunteja tai fysioterapiaa. Verenpaine- ja kolesterolilääkityksessä on kuulemma tullutkin merkittäviä kansallisia säästöjä.

Poikani on parhaassa työiässä ja hänestä on erityisen mielenkiintoista seurata omaa kuntoa ja terveyttä suhteessa omaan ikäryhmään. Kohorttitutkimukset ovat silmiä avaavia, ja ne ohjaavat ihmisten omaa terveyskäyttäytymistä osaltaan oikeaan suuntaan. Pojallani on yksityisen sektorin puolelta henkilökohtainen terveys- ja hyvinvointivalmentaja, joka toimii saumatta yhteen julkisen sektorin palvelujen kanssa. Miniäni puolestaan tilailee oman sovelluksensa kautta omille vanhemmilleen erilaisia kotipalveluja. He ovat jo iäkkäämpiä ja asuvat toisella puolella Suomea, joten välillä Kiteellä tarvitaan lumenluojaa ja välillä jalkahoitajaa. Palvelut on helppo tilata ja kauppakassipalveluun voi maksutta yhdistää myös lääketilaukset, jolloin kaikki toimitetaan suoraan kotiin. Asiakkaina voimme olla palvelujen ja tiedon äärellä digitaalisten ratkaisujen kautta koko ajan, ja se edellyttää osaamista ja opettelua niin meiltä asiakkailta kuin palveluntuottajiltakin. Ylpeinä voimme todeta, että Suomen terveydenhuolto on uudistunut hienosti ja on edelleenkin maailman paras!

 

Syysterveisin,

Sari Turtiainen ja Auvo Turpeinen Pudasjärven Kehitys Oy

 

Verkostoidu, erikoistu ja ota digi haltuun!                                                                  

 

Alkava syksy on nostanut jälleen keskusteluun hallituksen suunnitelmat Suomen tulevasta sote-mallista. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru summasi asiaa viime viikolla: ”Sote-uudistus tehdään palvelut edellä, rakenteet uudistetaan samalla”. Ei ihme, jos yrittäjien näkökulmasta viime vuosien sote-käänteet ovat olleet kysymyksiä herättäviä. Onko pienille ja keskisuurille yrityksille sijaa tulevassa sote-mallissa?

 

Uudessa hallitusohjelmassa soten osalta kärkenä on, että toiminnan painopistettä siirretään perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Tämän tueksi hallitus muun muassa käynnistää terveyskeskusten vahvistamiseksi mittavan kehittämisohjelman. Nykyiset terveyskeskukset muuttuisivat laajasti eri elämäntilanteisiin palveluja tarjoaviksi sosiaali- ja terveysasemiksi. Muita konkreettisia muutoksia ovat esimerkiksi hoitotakuiden ja henkilöstömitoitusten kiristäminen, painotuksen siirtäminen raskaammista palveluista ehkäisevään työhön sekä eri ammattilaisten yhteistyön tiivistäminen. Lisäksi hallitusohjelmassa nostetaan esiin palvelujen laatuun panostaminen tuomalla tutkimus- ja kehittämistoiminta osaksi sote-keskusten arkityötä. Samoin asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia tukevat sähköiset palvelut ja teknologia ovat tärkeä kehittämiskohde.

 

Hallituksen sote-malliin sisältyy myös rakenteiden uudistaminen. Tavoitteena on, että Suomeen syntyy 18 itsehallinnollista maakuntaa ja viisi yhteistyöaluetta, jotka vastaavat sote-palveluista. Hallitusohjelman kirjaukset rakentavat mahdollisuuksia myös yrittäjien näkökulmasta. Vaikka valmisteilla olevassa mallissa julkinen sektori säilyy palvelujen järjestäjänä ja päätuottajana, niin yksityiset toimijat sekä kolmas sektori halutaan vahvasti mukaan täydentämään julkisia sote-palveluja. Myös hallitusohjelman kirjaukset palvelusetelilain uudistamisesta sekä henkilökohtaisen budjetin mahdollisesta käyttöönotosta ovat yrittäjien näkökulmasta kiinnostavia.

 

On myös syytä pitää mielessä se, että tulevat sote-palvelut, -ammatit ja -asiakkaat eivät ole välttämättä sellaisia, millaisiksi me olemme ne tottuneet tänä päivänä ajattelemaan. Esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti maalaa kehitystä, jossa seuraavina vuosikymmeninä syntyy yli 200 uutta ammattia samalla vanhojen väistyessä tieltä. Raportissa on tulevaisuuden sote-ammattilaisiksi ehdotettu esimerkiksi robottikouluttajaa, yhteisöllisyyssuunnittelijaa, lääketulostajaa, aivoimplanttikonfiguroijaa ja elämänhallintaopasta. Voi kuulostaa vielä kaukaiselta, mutta kun katsomme vuosia taaksepäin, työnkuvien uudistuminen on ollut tosiasia. Muutoksia sote-palveluihin tuovat erityisesti kehittyvä teknologia, robotiikka ja uudenlaiset sähköiset palvelut. Muutosvoimista ei pidä myöskään aliarvioida ihmisten yhä kasvavaa kiinnostusta hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen, vastuullisuuteen, kestäviin valintoihin ja esimerkiksi luontoarvoihin. Yritykset, jotka pysyvät kehittämään osaamistaan ja erikoistumaan näihin tulevaisuuden muutosvirtoihin, ovat potentiaalisia menestyjiä tulevaisuuden sote-maailmassa.

 

Suomessa on puhuttu paljon viime vuosina vaatimuksista julkisen sektorin kilpailukyvyn parantamiseen. Väitteissä on perää. Sote on henkilöstö- ja palveluvaltainen ala, joten tuottavuuden kasvattaminen esimerkiksi teknologian ja robotiikan avulla ei ole yhtä yksinkertaista kuin vaikkapa teollisuudessa. Ratkaisuja tuottavuuden lisäämiseksi myös sote-palveluissa on silti etsittävä. Kuntalaisten ja henkilöstön ikääntyessä julkiselta sektorilta loppuvat muuten sekä tekijät että rahat palvelujen tuottamiseen. Uudelle hallitusohjelmalle onkin kunnissa ja kuntayhtymissä asetettu kovia odotuksia siitä, miten paranevien palvelujen ja niukkenevien resurssien tasapaino saadaan aikaan. Uskon, että julkisten ja yksityisten toimijoiden innovatiivisista yhteistyötavoista ja esimerkiksi uusista kilpailutusmalleista voidaan löytää tähän kysymykseen vastauksia. Erilaiset toimintaympäristöt, kuten vaikkapa pitkät etäisyydet ja harva asutus, vaativat omat ratkaisunsa myös yhteistyömalleille ja markkinoiden rakenteille. Tiedossa on, että tarpeet ja olosuhteet eri maakunnissa ja kunnissa voivat olla hyvinkin erilaisia.

 

Miten pieni tai keskikokoinen yritys voi sitten pysyä muutosvirroissa mukana? Paikalliset ja maakunnalliset yrittäjäjärjestöt sekä esimerkiksi SoteNoste-hanke ovat oivia paikkoja verkostoitua ja löytää kehittäjäkumppaneita. Myös julkisella sektorilla, esimerkiksi Oulunkaaren kuntayhtymässä, ollaan avoimia asiakaslähtöisille kokeiluille ja uudenlaisille yhteistyömalleille vaikkapa sähköisiin ja kotiin vietäviin palveluihin liittyen. Olisiko sinun yritykselläsi tarjota kiinnostavaa ideaa?

 

Hyvää valtakunnallista yrittäjän päivää 5.9. kaikille nykyisille ja tuleville yrittäjille!

 

Anu Vuorinen

Kehitys- ja resurssijohtaja

Oulunkaaren kuntayhtymä